Viikonloppu kesäkentsulaisena

Toinen vuoroni kesäkentsulaisena alkoi perjantaiaamuna 30.6. Puoli kymmenen aikoihin astelin kennelin ovista sisään ja aloitettiin vuoro jakamalla koirat uusille hoitajille sekä pitämällä nopea vaihtopalaveri. Sen jälkeen ei muuta kuin käytettiin koirat puolipitkillä lenkeillä ja 11:30 päästiin jo viettämään taukoa. Takaisin asuntolalle päästyäni nappasin vain koiran mukaan ja lähdettiin pyöräilemään kauppaan, vajaa 4km lenkki siinä tulikin sitten tehtyä. 

Meillähän on Kodan kanssa ollut (remmi)räyhääminen ongelmana, se kun on vähän arka vieraita ihmisiä kohtaan. Mutta tuossa kauppareissun aikana tein saman huomion kuin torstaina Mustissa ja Mirrissä käydessäni. Koda ei räyhännyt kenellekään. Ei edes näyttänyt siltä että alkaisi kohta räyhäämään, vaikka en edes yrittänyt kiinnittää sen huomiota itseeni ja ihmisiä kulki melkein vierestä. Mustin ja Mirrin työntekijääkin se meni ihan oma-aloitteisesti nätisti haistelemaan. Toivotaan, että tilanne pysyy jatkossakin tällaisena.

Kauppareissulta palatessamme tauko meni Kodan osalta pääasiassa nukkuessa ja minun osaltani Netflixiä katsoen. Lopputauosta tehtiin portin läpi vähän tuttavuutta koulukaverin rescuepentu Lukan kanssa, joka on vasta kolme viikkoa sitten tullut tarhalta. Koda olisi kovasti halunnut päästä leikkimään toisen kanssa, mutta pentua vähän pelotti yli-innokas kaveri. Lopulta ne kuitenkin makoilivat sulassa sovussa portin molemmin puolin ja haistelivat toisiaan nätisti.

16:30 oli aika palata takaisin kennelille. Iltavuoro alkoi päivittäin tehtävillä hommilla, joihin kuuluu koirien lenkitys ja sen jälkeen pikkuelukoiden (3 kania, 2 marsua ja 2 kilpikonnaa) ja nyt poikkeuksellisesti myös kissan hoito. Poikkeuksellista siksi, että kissoja on melko harvoin hoidossa. Kun kaikki eläimet oli hoidettu, pidettiin vähän taukoa kennelin sosiaalitiloissa ja sossuteltiin (= leikitettiin, pidettiin seuraa) samalla yhtä koirista. Lopulta olikin aika alkaa laittaa koirille iltaruoat valmiiksi, ottaa hoitoon tuleva poliisikoira vastaan ja peruspestä pari häkkiä, joista oli koirat lähteneet aamulla. Vuoron lopuksi sitten vaan ruokittiin eläimet ja käytiin koirien kanssa lyhyet pissalenkit ennen kuin 20:30 päästiin pois kenneliltä.

Aamulla soi herätys kuudelta ja seitsemältä olin jo kennelillä, kun oltiin ensin käyty koko porukka ilmoittautumassa navetalle. Ensimmäinen homma aamulla oli viedä muutamat koirat tarhoihin ja avata illalla tulleen poliisikoiran häkistä luukku, että sekin pääsee pihalle. (Poliisikoirathan ovat aseisiin verrattavissa, joten emme saa käsitellä niitä lainkaan. Koira on koko hoitoaikansa häkissä lukkojen takana, mistä se pääsee päivällä luukun kautta kulkemaan tarhaan. Häkissä käydään vain siivoamassa, vaihtamassa vedet ja ruokkimassa koira, jona aikana se lukitaan pihalle kunnes ihminen on poistunut häkistä.) Tarhausten jälkeen lähdettiin käyttämään koirat lenkeillä jonkun jäädessä sillä aikaa siivoamaan häkit. Lenkkien jälkeen oli vuorossa koirien (ja kissan) ruokinta, minkä jälkeen syötiin itse aamupala. Sen jälkeen jatkettiin taas töitä eli hoidettiin pikkuelukat, tarhattiin koirat, asiakaspalvelua ja tehtiin häkki PP. Sitten ehtikin taas pitää vähän taukoa ennen kuin tehtiin kenneltilojen peruspesu, mihin kuuluu lattioiden imurointi ja moppaus, ovenkahvojen ja lasipintojen puhdistus sekä roskisten tyhjennys ja muu perussiistiminen, tarvittaessa myös seinien nihkaus. Sitten vaan koirat lenkille ja ennen tauolle lähtöä niiden päiväherkkujen ja -ruokien jako.

Tauko meni taas pääasiassa sisällä ollessa, mutta kahden aikoihin käytiin viiden koiran voimin juoksutarhassa leikkimässä. Aiemmin mainittu rescuekin oli mukana ja hyvin uskalsi isomman porukan mukana leikkiä. Takaisin asuntolalle tullessa se oli rohkaistunut sen verran, että uskaltaa nyt Kodan kanssa painia kahdestaankin, vaikka vielä edellisenä päivänä pelkäsi sitä.

Kennelillä tehtiin illalla aika lailla samoja asioita kuin edellisenäkin iltana, joten niistä en sen enempää kirjoittele. Vuoron jälkeen lähdettiin vielä käyttämään Kodaa ja Lukaa juoksutarhalla ihan vaan, että saisin tätä postausta varten kuvia. Päivällä kun paistoi niin kirkkaasti aurinko, että kaikki kuvat epäonnistuivat täysin.

Kirjoitan tätä tiistaina ja olen ihan unohtanut mitä sunnuntaina tehtiin, kun en niitä kirjoittanut muistiinkaan mihinkään. Pihan siistimistä lukuun ottamatta mitään normaalista poikkeavaa ei kuitenkaan tapahtunut, joten ette jää paljosta paitsi.

Maanantaina olimme jo ennen seitsemää kennelillä, koska aamun aikataulu oli vähän tiukempi kuin normaalisti. Yhtä koiraa oltiin tulossa hakemaan jo seitsemältä, joten kaikki sen tavarat ja allekirjoitettava laskulähete piti saada valmiiksi vastaanottotiskille ennen omistajan tuloa. Kun kaikki oli valmiina ja tarhattavat koirat pihalla, jäi yksi meistä hoitajista luovuttamaan koiran muiden lähtiessä lenkeille. 7:15 oli myös tulossa hoitoon kaksi koiraa ja tällä kertaa meitä jäi kolme vastaanottamaan koiria kahden muun lähtiessä lenkeille. Lopuksi me kolme veimme vielä omat koiramme lenkeille.

Lenkkien ja koirien ruokkimisen sekä tarhauksien jälkeen minä menin hoitamaan pikkuelukoita muiden tehdessä kennelin aamusiivoukset. Ja juostahan siinä sai, että pääsisin lähtemään vuorosta vähän aiemmin, enkä siltikään päässyt lähtemään niin aikaisin kuin toivoin. Lopuksi vain täytin kiireellä työpäiväkirjan ja arviointilomakkeen minkä jälkeen menin puolijuoksua asuntolalle, että isä ehtisi ajoissa työvuoroonsa. Takaisin Kalajoelle päästyäni loppupäivä menikin pääasiassa rennosti elokuvia katsellen.

Mitä te opiskelette?

Ps. Meitä voi nyt seurata myös Bloglovinissa!
Pps. Kokeilin kuvissa hieman erilaista muokkaustyyliä. Mitä mieltä olette?

Hoitolainen

Maanantaina tuli taas pitkästä aikaa ystäväni koiranpentu, Kodan veljenpoika, meille hoitoon. Koirat olivat juuri edellisenä päivänä viimeksi nähneet toisensa, mutta siitä huolimatta jälleennäkeminen oli riemukas. Heti ystäväni lähdettyä otinkin molemmat koirat matkaan ja lähdettiin lenkille, että saisivat vähän purkaa energiaansa. Suuri virhe. 

Kumpikaan koirista ei osaa kulkea kunnolla hihnassa, Koda onneksi huomattavasti paremmin kuin Feanor, mutta on silläkin vielä parantamisen varaa. Ne vetivät, kulkivat miten sattuu ja olivat vähän väliä solmussa. Sitten vasta riemu repesikin kun päästiin paikkaan, missä oli tarkoitus antaa koirien juosta vapaana. Kummaltakin katosi korvat ihan kokonaan, ne olivat koko ajan ojassa rypemässä, Koda koko ajan Feanorin kimpussa ja kävivät pellollakin pyörähtämässä (onneksi se ei kuitenkaan näyttänyt olevan viljelykäytössä). Itkuhan siinä pääsi, kun tuntui, ettei koiriin saa mitään kontaktia. Molemmat koirat sain kuitenkin melko pian kiinni, joten saivat sitten olla vuorotellen vapaana, mikä sujui paljon paremmin.

Soitin siinä sitten matkalla läheiseen eläinhoitolaan, että voinko lainata heidän juoksuaitaustaan, niin pääsisivät koirat jossain purkamaan energiaansa. Kun sitten lopulta päästiin hoitolalle, eivät koirat jaksaneetkaan enää riehua, joten ei auttanut muu kuin lähteä kotiin. Sen jälkeen saivatkin koirat sitten valitettavasti tyytyä vain sisällä riekkumiseen, lyhyisiin pissalenkkeihin ja pihalla treenaamiseen.

Kodan kanssa treenailtiin perusasentoa ja seuraamista. Se osaa hyvin tulla jo sivulle ja tekee sen innokkaasti, mutta oikea paikka meinaa olla vähän hakusessa ja jää yleensä tosi vinoon. Perusasentoa opettaessani tein sen virheen, että opetin tulemaan käden ja vartalon väliin, joten Koda yrittää nyt aina tunkea päätään siihen. Otettiin siis treeneihin avuksi pieni neliön muotoinen laattaa helpottamaan oikean paikan hahmottamista ja kädet pidin tiukasti taskussa. Suoristumista treenattiin ihan sillä, että toistin käskyn niin monta kertaa, että Koda itse korjasi oikeaan asentoon. Jatkossa aion kuitenkin luultavasti näin alkuun ottaa sivulle tuloa niin, että koira jää minun ja seinän väliin, jolloin sen on pakko mennä suoraan ja tulla tarpeeksi lähelle.

Seuraamista otettiin myös pikku pätkiä ja se alkaa näyttää jo huomattavasti paremmalta kuin vielä syksyllä, kun osallistuimme ensimmäisiin rally-mölleihin. Koda vaelteli missä sattuu ja oli kiinnostunut kaikesta muusta paitsi minusta. Aloitettiin sitten seuraamisen opettelu ihan alusta. Koira pyydettiin perusasentoon ja nakinpalojen kanssa naksuteltiin aluksi pelkästä kontaktista, mistä siirryttiin muutaman askeleen todella lyhyisiin seuraamispätkiin. Nyt katsekontakti pysyi treeneissä koko ajan yllä ja koira oli ainakin melkein oikeassa paikassa, kun käytin patukkaa kainalopalkkana.

Feanorin kanssa treenattiin myös sivulletuloa lähinnä hihnakäyttäytymisen tueksi. Kodan kanssa käytetään tätä (eri käsky kuin rallyssa) lenkkeillessä, jos se ei osaa kulkea kunnolla ja haluan sen tulevan sivulle nätisti kävelemään. Feanorin kanssa ei siis ollut niin tarkkaa jääkö se vähän vinoon tai onko paikka tismalleen oikea, tärkeintä oli että koira tulee viereen. Ja aika nopeasti se tuntui tajuavan mitä hain takaa!

Sivulletulon lisäksi harjoiteltiin katsekontaktia ja käsikosketusta. Kovasti se oli herkkujen perään, mutta tajusi äkkiä, ettei niitä saa käsiä jyrsimällä vaan katsomalla silmiin. Käsikosketusta opetin Feanorille jo juhannuksena eikä tämän kanssa ollut mitään ongelmaa. Tällä hetkellä se on vain nopea kosketus, mutta ehkä sitä kestoakin voi jossain vaiheessa harjoitella.

Torstaina olikin pikku hoitolaisen sitten aika lähteä kotiin ja kovasti jäikin Koda ikävöimään kaveriaan. Suunnitelmissa olisi kuitenkin pian nähdä uudestaan!

Miten teillä on koirille opetettu perusasento ja seuraaminen? Oliko se mielestänne hyvä tapa vai oletteko myöhemmin huomanneet jonkin toisen tavan toimivan paremmin?