lauantai 26. elokuuta 2017

Kesän kuulumisia

Edellisestä postauksesta on päässyt vierähtämään jo tovi, joten nyt olisi varmaan lopultakin aika kirjoittaa taas uutta postausta. Kodan kanssa ei kuitenkaan ole tullut tehtyä mitään kamalan erikoista, joten ei ole ollut kirjoitettavaakaan, mutta nyt saatte tällaisen lyhyen yhteenvedon kesästämme edellisen postauksen jälkeen. 



Heinäkuun alussa oltiin Kodan kanssa ystäväni luona pari yötä ja yllätyin suuresti, kun se ei taaskaan sanonut kaverille mitään, vaikka olivat nähneet ensimmäisen kerran noin puoli vuotta sitten (silloinkin Koda meni vain iloisesti tervehtimään). Kaverin poikaystävä ei saanut niin iloista vastaanottoa, mutta melko pian hänkin oli Kodan mielestä aivan ihana. Sieltä lähdinkin sitten itse tätini luo muutamaksi päiväksi vierailemaan ja Koda sai jäädä kaverille hoitoon, kaikki meni hyvin ja Kodan kanssa ei mitään ihmeempiä tehty. Palattuani takaisin lähdettiinkin sitten koiran kanssa taas Kannukseen viikonlopuksi kennelvuoron merkeissä. 

Sen jälkeen minulla oli viikko lomaa, jonka aikana ei tehty mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Lenkkeiltiin, oltiin kotona ja välillä saatettiin treenata - kesän treenimäärään olen kyllä todella pettynyt. Minä kun ajattelin, että nyt kesän aikana treenataan seuraaminen edes välttävään kuntoon, mutta olen ollut todella laiska sen kanssa. Onneksi tässä on vielä reilu kuukausi kuitenkin lomaa jäljellä niin vielä ehtii treenata. 

21.7. aloitin kolmen viikon työharjoittelun koiria hoitaen. Omistaja lähti sukuloimaan ja tarvitsi kolmelle koiralleen hoitajaa, joten suostuin kun en tiennyt mihin muuallekaan menisin harjoittelua tekemään. (Ihan hyvä että menin, sain sukat ja satasen palkaksi hyvästä työstä, jee!) Koirien terveysongelmat asettivat pieniä rajoituksia tekemisen suhteen, mutta eipä se mitään haitannut. Lenkkeiltiin joka päivä vapaana metsässä, pennun kanssa treenattiin perusjuttuja ja tehtiin myös vähän doboa ja esine-etsintää kaikkien kanssa. Pentu pääsi sosiaalistumaan mm. rally-tokokisoihin ja Kokkolaan ja sai paljon ihailua osakseen. Omistajalle lähetin Facebookin kautta aina välillä kuulumisia ja otin paljon kuvia. Iltaisin pihalla kävi vierailemassa siili ja viimeisenä iltana onnistuin saamaan kaverista aika kivoja kuvia. 

Koda oli koko tämän ajan kotona isän kanssa kahden ja minä kävin siellä aina pari päivää viikossa. Harjoittelu ei todellakaan tehnyt hyvää Kodan ongelmille. Heinäkuussa olin onnistunut saamaan ihmisille räyhäämisen jo hyvin kuriin, kävelijät ja pyöräilijät pystyttiin ohittamaan ihan läheltä jopa ilman nameja, mutta nyt se taas huutaa jo kaukana oleville ihmisille. 

Heti harjoittelun loputtua suuntasin viikoksi takaisin Kannukseen, koska lupauduin hoitamaan pikkuelukoita, jotta pääsen näkemään koulun uudet ykköset. Oli tosi mukavan oloista porukkaa, vaikka kauheasti en heidän kanssaan vielä viettänytkään aikaa! Tämä teki Kodallekin varmaan hyvää, kun pääsi näkemään paljon ihmisiä niin ohituksia tuli pakostikin treenattua paljon ja namien kanssa ne sujuikin aika hyvin, kun tarpeeksi kaukaa ohitti.

Koda sai uuden koirakaverinkin, saksanpaimenkoira Piken! Ovat kyllä vähän hankala parivaljakko. Ensimmäiset päivät meni siinä, kun Koda yritti jatkuvasti vain nylkyttää. Ja kun ne lopulta alkoivat oikeasti leikkiäkin, niin se tapahtui vain ja ainoastaan sisällä, koska pihalla Pikeä kiinnostavat vain kivet ja Kodaa hajut. 

Jossain vaiheessa ennen koulun alkua minun pitäisi vielä tehdä kaksi viikkoa harjoittelua jollain lampolalla, mutta sen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Muuten meillä on Kodan kanssa loppukesän suunnitelmat ihan auki vielä, joten nyt vaan yritetään liikkua ja treenata aktiivisesti sekä kulkea mahdollisimman paljon ihmisten ilmoilla, että saataisiin tuo räyhääminen taas paremmalle mallille. 

Miten teidän kesä on koirien kanssa sujunut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti